Perhonen kaupassa

Tämä kaunotar oli LIDLssä. Liekö siinä miettinyt, mitä kävisi ostamassa...tai odotteli puolisoaan?
Jotenkin kuitenkin tuntui, että hiukan väärässä paikassa.

Kirsikasta

Pihan kirsikkapuu teki tasan yhden hedelmän. Kypsyminen oli hyvässä vauhdissa. Odotin syksyn "sadonkorjuuta". Hedelmä oli harmillisesti kadonnut eräänä aamuna. Puoliksi kypsällä kirsikallakin on siis ottajansa.

Älä putoo!

Tie päättyy....
Tämä liikennemerkki on sellainen, että kannattaa ottaa todesta eli noudattaa sitä :D
Paikka on Lauttakadun päästä, Kuusankoskelta.

Mansikoiden aikaan

Minä kun en juuri mistään suuresta välitä, niin mansikatkin maistuvat paremmilta, kun ovat pieniä ja niitä on paljon!

Känniränni

O.K.Auto SM Ralli 11.7.2009, erikoiskoe 2 Vanha Kelo, noin 10,5 kilometriä kapeaa ja kiemuraista yksityistietä. Tienpätkän nimi paikallisella tasolla on Känniränni, mikä ei tietenkään ole tien oikea nimi, mutta kai se jostakin juontuu...

Kaukaa saa nopeasti liikkuvista kohteista hyviä kuvia, eikö?

Useimmiten lopputulos on kuitenkin ylläoleva, joten sitten voi luovuttaa ja kuvata kaunista kouvolalaista luontoa parhaimmillaan, keskellä kaunista kesää.

Kunnes yhtäkkiä tuleekin mieleen että kamerassahan on videomahdollisuus. Heti toimeen ja valmiiksi odottamaan seuraavaa autoa - ja sen kyllä kuulee kun joku lähestyy.

No nyt osuu jo sihtiin ja ikuistuu jopa - katsokaa itse!

Ei tässä sitten varmaan kummemmmin käynyt.

EK 2 keskeytettiin kokonaan kun noin puolet hiukan yli sadasta autosta ohitti tämän paikan. Noin reilu kilometri eteenpäin tästä paikasta syntyi tiukassa kalliomutkassa motti metrihalkoja, murtuneita kylkiluita ja mustelmia. Onni onnettomuudessa ettei loppujen lopuksi mitään pahempaa käynyt.

Pikkupojan unelmapäivä. Ralliautoja, törmäyksiä, kolari, ambulanssi - isojen poikien mukana katselemassa.

Nallepariskunta

Nämä nallet löysin Tornionmäestä. Siellä koulun pihalla, lähellä vesitornia, Kyamk:n muotoilun ja restauroinnin opetuspisteen keskeltä. En kuitenkaan löytänyt minkäänlaista laattaa tai tietoa, milloin nallet ovat asettuneet siihen pihalle ja kenen toimesta?

Matkustamista

Blogistaniassa ovat viime aikoina kuvanneet matkoja - ei niinkään matkailumatkoja, vaan siirtymisiä paikasta A paikkaan B. Kukin omalla tavallaan. Kauppareissu on saattanut olla pelkkiä kukkakuvia. Minä ylen arkisena ja tavallisena ihmisenä kuvasin sen joka ikinen päivä toistuvan matkan - työmatkan:

Tästä se alkaa, puolinukuksissa pyörätallista, oman kulkupelin kanssa.

Tässä kohdassa painellaan kamalalla vauhdilla Utinkatua alas, edessä Tehontien risteys ja vanhan Karjaportin rakennukset (mitähän kaikkea siellä nyt onkaan). Parikymmentä vuotta sitten aamulla tässä kohtaa ihailtiin (?) Kouvolan Sahan palamista.

Joka päivä mennen tullen kiroilen sitä miksi tämänkin kuvatuksen vielä pitää seisoa tässä. Olkoon vaikka kuinka perinteinen ja vanha Viipurin Autolan rakennus. Kyllä tästä ovat säilytysarvot kadonneet jo vuosia sitten. Siis perinteisellä Kouvolan meiningillä matalaksi vaan - tässä olen kyllä sitä mieltä.

Nyt pitää tehdä valinta: menenkö Jaakonpuiston läpi vai käännynkö oikealle Salpausselänkadulle. Ennen tämä edessä oleva rakennus oli Kauppaoppilaitos, sitten Liiketalousinstituutti, nimi vaihtuu viiden vuoden välein. Mikähän se nyt onkaan virallisesti. Siis tarkistuskuvaus on paikallaan.

Tällä kertaa valitsin Jaakonpuiston, kuvaan sitten minäkin vähän kukkia! Ja nyt ollaankin jo keskikaupungilla ellei törmätä koirien talutushihnoihin tai muihin esteisiin.

Yksityiskohta vanhainkodin pihalta

Niin kauniita kukkia oli vanhainkodin pihalla, että ihan oli pakko kuvata. Aurinko paistoi niin komiasti, että yhtään en nähnyt millasta kuvaa olin ottamassa, mutta ei hassumpi :)

Ikuisen rauhan tyyssija

Kouvolan vanha hautausmaa on yksi viehättävimpiä ja parhaiten hoidettuja hautausmaita Suomessa, ainakin siinä piirissä arvioituna, mitä itse olen kierrellyt. Joka kesä on pakko pari kertaa käydä iltakävelyllä vaikka omaisten hautoja täällä ei olekaan.

Matti Peltokangas: Muisto

Joka puolelta löytyy pieniä yksityiskohtia. Onneksi hautakiviinkin pyritään hakemaan persoonallista otetta. Itse ole ihastunut niihin muutamiin joissa vainajan nimi on hänen oma nimikirjoituksensa kaiverrettuna.

Linnut ja pikkuenkelit ovat suosituimpia aiheita.

Kukkien ja muun kasvillisuuden paras aika on juuri nyt. Seurakunnan hoitamat haudat on saatu kesäkuntoon ja omaisten itse hoitamilla haudoilla monivuotiset kukat kukoistavat.

90 vuotta, pitkälti yli 10 000 vainajaa (yksikään vielä levoton sielu ei ainakaan voi valittaa seuran puutetta, uskon siihen että edesmenneitten henget ovat hautausmailla läsnä).

Graffiti

Tässäkin taideteoksessa iloiset sateenkaaren värit ilahduttavat kulkijaa.

Anjalan kaiketi korkeimmalta kohdalta bongattu mestariteos.

Väheksyä ei myöskään kannata sydän vereslihalla kirjoitettua tekstiä.